Vadelmapenkki - vihdoinkin

Vadelmat istutin pienessä tihkusateessa
tänään syyskuussa 2019.

Tämän kesän urakka on ollut kauan kaipaamani vadelmamaa. Lisäpontta siihen sain, kun kävin kesällä monta kertaa ystäväni Saijan kanssa hoitamassa puutarhapalstaa Litukassa. Siellähän monilla on raja-aita vadelmasta ja usemman kerran sain niitä syödä mahan täyteen ja riitti niitä vähän pakkaseenkin.

Esko nikkaroi kohopenkin reunat elokuussa. Vattupensaista osa taisi olla aikanaan Sirkulta saatuja, vuosia huonossa paikassa kasvaneita. Oikean reunan kolme pensasta sain reilu vuosi sitten Riikalta. Ne joutuivat odottamaan kaksi kesää ja yhden talven muoviruukuissa kunnon maata. Ne ovat Maurin makeaa.

Vadelmamaan pohjalle tyhjensin 1½ kompostia ja kaksi pussia kaupan multaa. Pohjalle päätyivät myös keräämäni ja murskaamani kananmunan kuoret. Suunnittelen kattavani penkin keväällä kuorikatteella.

Reunoja laittaessa opin, että juurimatto onkin tarkoitettu vahvojen puun juurien torjuntaan, mutta nurmikon pitämiseen loitolla riittää kevyempikin kangas, joka kuvassa vielä näkyy viimeistelemättömänä.