29.7.2019

Sinisarjoja Madeiralta

Vietin heinäkuussa viikon Madeiran saarella ja nautin kovasti sen luonnosta, niin puutarhoista kuin kävelyretkistä. Sinisarjat kukkivat Madeiran saarella kaikkialla, useimmiten sinisinä, mutta paikotellen myös valkoisina.

Alla oleva kuva on otettu Portelasta Porto da Cruzin suuntaan. Sinisarjojen taustalla näkyy Kotkakallio, pohjoisrannikon 590 metrin korkuinen maamerkki.

Sinisarjoja Madeiran pohjoisrannikolla


Lentokentällä sinisarjat maksoivat 1,50 €.
Ostin lentokentältä kolme sinistä sinisarjaa sekä leikkokukiksi kolibrikukan ja helikonioita. Kentältä löytyi ensimmäinen kukkakauppa jo ennen turvatarkastusta.
Sinisarja kannattaa istuttaa piehenköön ruukkuun.
Sinisarja kukkii yleensä vasta kun ruukku on täynnä juuria eli muutama vuosi istutuksesta. Se kannattaa viedä kesällä ulos, mutta talvehtiminen on tehtävä sisällä kuiviltaan viileässä ja valoisassa. 


30.9.2018

Näin valmistuu omenatuoremehu

Käyn lähes joka vuosi teettämässä omenoistamme tuoremehua marttojen Tampereen tuoremehuasemalla. Vuosittaiset määrätä ja hinnat päivittelen aiempaan bloggaukseen.

Alla olevan videon kuvasin ja editoin aiemmin tässä kuussa, sillä halusin kokeilla kovasti kehuttua ja maksutonta Android-sovellusta nimeltä Power Director. Se osoittautui erittäin helpoksi ja toimivaksi sovellukseksi ja sitä onkin verrattu Androidin vastineeksi iOS.n iMovielle.


 

Syystöitä ja pelargoniapensaita

Pelargonit nauttivat kuumasta kesästä
Tällä viikolla laitoimme lämmityksen päälle, sillä öisin on lämpötila laskenut jo nollan pintaan. Maahan istutetut dahlia ovat kuolleet, samoin monet muut kesäkukat.

Muutamia pelargonioita ja dahlioita vielä nostelen yöksi pihasaunaan pakkaselta turvaan ja päivällä kulkijoita ilahduttamaan.

Nostin dahlian juurakot maasta
Eilen lauantaina oli kaunis keli tehdä pihatöitä ja avuksi sain kuopuksemme: nostin dahlian juurakoita, keräsin perennatuet ja nostin pihakalusteita sisälle. Kuopus leikkasi nurmikkoa, keräsi loput punaherukat ja pesi piha-altaan vesipumpun. Rännien siivoustarpeekin tarkastimme, mutta niille ei tarvinnut tehdä mitään.

Nostin viimeisetkin pelargoniat sisälle. Niistä monet ovat jo vuosia vanhoja ja lämmin kesä innosti ne kasvamaan taas runsaasti kokoa.

Nyt meillä on koti täynnä kuvan kaltaisia valtavan kokoisia pelargoniapensaita, mutta eihän niitä voi vielä viedä alakertaan talvehtimaan, kun kukkivat niin kauniisti!

Keräsin köynnöstuet perennapenkeistä
Oma kokemukseni on, että valo on talvehtiville tärkeintä. Meillä ei ole niin viileää paikkaa, että kastelua voisi vähentää pienemmäksi kuin kerran viikossa. Parhaiten menestyvät viileällä ja valoisalla verannalla, mutta kyllä ne huoneenlämmössäkin pärjäävät. Kellarikerroksen täytän näillä myös, mutta kyllä nyt on huoli, mihin ne mahtuvat, kun pelargonioiden koko kasvaa vuosi vuodelta.

Niin ja omppujen kerääminen kuuluu lähes päivittäisiin syystöihin. Bergiuksen aika alkaa olla ohi, Melbaa tulee vielä syöntiomenaksi ja talviomena Åkerö alkaa varmaan olemaan parhaimmillaan. Sitä on vielä runsaasti puussa ja saa tulla hakemaan!
Pallodahlia ja sinisiä lobelioita










Kesän kuvia

Iiris eli kurjenmiekka
Muutamia kuvia menneeltä kesältä.

Pihassani kukkii kahdenlaisia iiriksiä eli kurjenmiekkoja.
Iiris eli kurjenmiekka

Tätä selfieta ottaessani lauleskelin:
"Äidin kasvimaalla,
raparperin alla
sammakolla koti oli kultainen..."
Mintut keräsivät valtavan määrän kimalaisia.

Tähtiputket kukkivat komeasti

Osittainen kuunpimennuyskin koettiin 

5.6.2018

Ennätyksellisen lämmin toukokuu

YLE Puheessa meteorologi totesi juuri, että noin kuukausi sitten kevät oli kaksi viikkoa tavanomaisesta jäljessä, runsaslumisen talven jäljiltä, ja nyt se on noin kaksi viikkoa edellä. Toukokuu oli Suomessa koko mittaushistorian lämpimin. Kun Tampereella on keskimäärin 16,3 hellepäivää kesän aikana, yksin toukokuussa niitä oli jo 14.

Kevään ensimmäiset kukat ovat jo kukkineet, omenapuutkin kokonaan toukokuun puolella. Kultasade on parhaimmillaan, köynnöshortensia aloittelee kukintaansa. Lähinnä katua kukkapenkissä kukkii särkynyt sydän ja arovuokko viimeistelee kukintaa.

Vanhassa kukkapenkissä kevätkaihonkukkienkien kukinta on ohi, melkein myös esikoiden, talvikin ja tulikellukan. Kevätvuohenjuuressa on vielä jokunen kukka. Vuorikaunokit ja mansikat ovat parhaimmillaan. Vaatimattomasti kukkii nyt myös kesäpikkusydän.

Uudessa kukkapenkissä kukkivat mirrinminttu, peippi, akileijat ja reunalla joku valkokukkainen maksaruoho. Vuorenkilven kukinta alkaa jo olla ohi

Kivikkokukkapenkissä loistaa patjarikko valkoisena mattona, siellä on myös muutama sammalleimu, jotka voivat erityisen hyvin saunan edustalla hopeahärkkien kanssa. Helmililjan kukinta alkaa olla ohi, samoin kaksi kukkaa tehneen tarhakylmänkukan, mutta tyräkki loistaa keltaisena ja rentoakankaali violettina. Myös rantalaukkaneilikka kukkii.

Käsittämättömän lämpimän toukokuun jälkeen, päivä lakkiaisten jälkeen, saapui kylmä ja tuulinen ilma. Ensi yönä saattaa painua jopa pakkaselle, tänään on vain 12 astetta lämmintä?! Olin jo tottunut monen viikon ajan liikkumaan paljain varpain ja vain kesämekko päällä.

Köynnöshortensiaa lukuun ottamatta mainitut kukat aloittivat tänä vuonna kukinnan jo toukokuun puolella.

Lakkiaisia juhlittiin helteessä 2.6. Vielä seuraava päivä oli lämmin, kunnes sää vaihtui tuuliseksi ja viileni, ennusteiden mukaan viikoksi. Etualalla kukkii sininen vuorikaunokki, takana kultasade. Pionin nuput pullistelevat, mutta eivät vielä ole auenneet.

28.5.2018

Dyykkausta, humalaa ja myrkkykeltamoa

Dyykkasin kaatopaikalta kiviä


Veimme kaatopaikalle peräkärryllisen haravointijätettä. Kasan vieressä oli paikka, minne saa jättää kiviainesta. Sieltä toin kotipihalle runsaasti kiviä ja sain siten vaihdettua pienessä rinteessä olevan kukkapenkin reunuskivet aiempaa suuremmiksi.

Kivikasasta löysin myös kuvan kiviruukun, josta tuli juuriharjalla jynssäyksen jälkeen oikein kaunis.

Vein kaatopaikalla puutarhajätettä ja toin vaihdossa reunuskiviä vanhaan kukkapenkkiin sekä kauniin kiviruukun.



















Humala peittämään näköyhteyttä


Istutin säleikköön nopeasti kasvavan humalan, kun kadunpuoleinen orapihlaja-aita on vielä matala ja kadusta on tullut parkkipaikka naapuriin rakennetun kerrostalon asukkaille.

Humalan on tarkoitus vähän peittää näkymää. Autojen pysäköinnistä talon eteen pihakadulle on aiheutunut jo monenlaista harmia: tällä viikolla pari autoa jo raapi toisiaan, kun kadulta ei välillä asiattomien pysäköintitapojen vuoksi pääse sujuvasti ajamaan ohi, etenkään vähänkään isommalla autolla. Kevään hiekatkin ovat vielä siivoamatta, eikä aura-autostakaan talvella juuri ollut hyötyä, kun katu oli aina täynnä. Pihakadustamme on käytännössä tullut yksikaistainen ja päästäkseen pihaltaan pois, joutuvat asukkaat usein peruuttamaan vastaantulevien kaistalle. Ei hyvä.
Kommentti 16.7.18: Välillä meille huudetaan kadulta herjauksia, kun kadulla ei mahdu ohittamaan. Tänään meille tuotiin rekalla yksi paketti, joten liikenne seisoi hetken - ja siitäkin yksi mersukuski veti pultin ja nousi autosta haukkumaan ikävästi rekkakuskia ammattitaidottomaksi jne. Ovatkohan uuden kerrostalon autolliset asukkaat tietoisia aiheuttamastaan harmista? Heillä olisi pihalla hyvin joutavaa tilaa lisäparkkipaikoille.

Sitä on tiedä, onko humalani (Humus lupulus, A-Pv, 3-5 m, I-VII) hede- vai emiyksilö. Ensiksi mainituilla on kesäkuussa valkoinen kukinta ja viimeksi mainituilla loppukesästä näyttävät emitähkät. Kasvin maanpäälliset osat kuolevat talveksi.

Humala on nopeasti kasvava monivuotinen köynnös.

Erittäin myrkyllinen keltamo 


Useampi vuosi sitten kukkapenkkiini ilmestyi keltamo, kukkanen, mitä en onnistunut tunnistamaan, mutta nyt toukokuussa vein kuvan Tampereen seudun puutarhanharrastajien ryhmään ja vastaus tuli nopeasti

Keltamo eli pääsyjen kukka (Chelidonium majus) on kulttuurikasvi, jonka uskotaan saapuneen maahamme munkkien matkassa joskus keskiajalla. Keltamo on tunnettu tuhansien vuosien ajan lääkekasvina ja erityisen myrkyllistä on sen maitiaisneste.

Keltamoita kasvaa Etelä- ja Keski-Suomen lehtomaisissa metsiköissä, tienvarsilla ja rakennusten vaikutuspiirissä. Kansanparantajien ohella myös muurahaiset suosivat sitä ja levittävät kasvia uusille kasvupaikoille.

Keltamosta kertovan tekstin lähteet: Kai Aulamo, Tiedebasaari: Keltamo eli pääskyjen kukka on vaarallinen sekä Luontoportin kuvaus Keltamosta.


Keltamossa erityisen myrkyllistä on sen mainiaisneste, joka tahraa ihon ja vaatteet eikä tahdo lähteä kuin kulumalla.

20.4.2018

Lumet sulivat ja krookus kukkii

Kevään ensimmäinen kukkanen 20.4.2018
Tänään suli pihalta viimeinenkin lumikasa ja samalla nousi maasta ensimmäinen krookus. Lunta oli paljon ja se suli vauhdilla viimeisen puolentoista viikon aikana.

Nyt on peräti + 16 astetta. Taitaa olla kevään lämpimin päivä. Kello on neljä iltapäivällä ja aloitan pitkästä aikaa vapaan viikonlopun keskittyen puutarhatöihin. Kukkapenkkien siivousta olen jo aloitellut, samoin haravointia, mutta urakkaa vielä riittää. Vaihdoin jo pari viikkoa sitten multia sisäkukkiin, mutta sekin jäi työkiireiden vuoksi kesken.