1.11.2016

Marraskuun alun kukkijat

Tänään 1.11.2016 pihalla kukkii vielä useita perennoita: yksi arovuokko, muutama vuorikaunokki, yksi syysleimu (sitä vanhempaa valkoista lajia, missä keskellä pinkkiä) sekä tähkätädykkeitä. Eniten kukkijoita on uudeksi kukkapenkiksi kutsumassani paikassa. Siellä mirrinminttu ja myskimalva kukkivat aivan täysillä ja viimeksi mainittu on syksyn myötä jälleen valloittanut lähes puolet kukkapenkistä. Astereistakin osa kukkii vielä, osa kukista on muuttunut kivoiksi valkoisiksi karvapalloiksi. Reilusti kukassa ovat myös palleronukkajäkkärä ja punatähtiputki.

Muita kukkijoita ovat maa-artisokka ja alppikärhö. Omenoista muut ovat satonsa antaneet, mutta talviomena Åkerössä niitä yhä riittää. Joitain lehtiä on vielä puissakin, mutta haravoida olisi voinut jo aikaa sitten. Vasta viime viikonloppuna sen aloitin ja nyt on puolet pihasta haravoitu. Ensilunta ennustetaan huomiselle. Kunnon pakkasia ei vielä ole ollut ja päivisin pysyttelee kyllä plussalla.

Syksyn suurin herkku omenoiden ohella ovat lehtikaalisipsit. Sain taimet kevään taimienvaihtopäivästä ja nyt olen aivan fani. Olen käyttänyt tätä Kotikokin reseptiä, mutta mausteena vain öljyä ja sitruunaa. Vielä taitaa kasvimaalla yhteen kertaa olla aineita. Lehtikaali ei ole pikkupakkasista moksiskaan. Myös persiljaa hain tänään kasvimaalta.

2.10.2016

Lokakuun alun kukkijat

Kuukausi on jo eletty syksyä eikä pihalla enää tule vietettyä kovin paljoa aikaa. Kymmenet kasvit ovat kuitenkin kukassa, vaikka viime yönäkin meni pakkasen puolelle. Osa on syksyn kukkijoita, mutta moni kesäkuun kukkija vetää jo toista kierrosta. Puutarhani viimeinen kukkija syyskimikki on vasta nupullaan.

Kuvakollaasit on tehty maksuttomalla PhotoGrid-sovelluksella (iOS, Android). Kuvat on otettu kännykällä dokumentoimaan lokakuun kukkijoita enkä panostanut kuvien laatuun kovin paljoa.

Kuvissa syötävien kasvien kukkia: maa-artissokkaa, oreganoja ja rucolaa.

Kuvissa on pensaiden ja köynnosten kukkia: kanadalainen ruusu, koristevadelma, alppikärhö ja pensashanhikki. 

Tässä kuvakollaasissa ovat kukkivat perennat: vuorikaunokki, palavarakkaus, arovuokko, syysleimu, keijunkukka, astereita, myskimalva, palleronukkajäkkärä,punatähtiputki, mirrinminttu ja onnenapila.

Kesäkukkasia, joista osan pelargoneista olen jo varmuuden vuoksi siitänyt sisälle. Osa vielä nauttii ulkoilmasta. Niiden lisäksi kukkivat vielä kesämalva ja koristetupakka.

23.9.2016

Omenasatoa ja tuoremehua

Ylimääräisiä omppuja jaoin tutuille somen
kautta ja pusseissa portinpielessä. Hyvin
pääsin ylimääräisistä eroon. Vielä on
tarjolla talviomena Åkeröä.
Muistelen, että sen kymmenen vuoden ajalla, kun olemme asuneet kolmen omenapuun (Bergius, Melba, Åkerö) kanssa tässä samalla tontilla, on ollut vain yksi vuosi, jolloin omenoita ei tullut, eikä mehuakaan voitu tehdä.

Useimmiten olen käynyt Tampereella Marttojen omanatuoremehuasemalla, joka muutti täksi syksyksi Pyynikiltä Haukiluomaan. Uutta on, että heiltä mehun saa nykyisin omien pullojen sijaan halutessaan myös muovipusseihin: sellaisiin, mitä viinipäniköissäkin käytetään. Päätin heti kokeilla niitä, sillä kevätkauden alkaessa on jo suuri osa mehuista homeessa eikä makukaan kovin kauaa pysy yhtä hyvänä kuin vasta puristettuna.

Alla muistiinpanoja niitä vuosilta, kun ne ovat tallessa, ja myöhemmin päivitettyjä tietoja. Välillä olen laskenut pullojen määrää, ne ovat pääosin tavallisia viinipulloja, mutta joukossa on myös litran pulloja. Lajike ja kypsyys vaikuttavat saatavan mehun määrään.

  • 2009: 60 kg omppuja --> 40 pulloa mehua 
  • 2010:
    • 16.8. 113 kg (63 €, 67 pl, 10 pv siitä, kun alkoivat tipahtaa puusta) 
    • 27.8. 70 kg (38 €, 46 pl) 
  • 2011: 70 kg 
  • 2012: 
    • 30.8. 60 kg (36 pl, 42 €)
    • 14.9. 100 kg (67 €)
    • 5.10. 105 kg 
  • 2013: 80 kg (45 pl) 
  • 2014: 76 kg (29.8.) ja 99 kg (18.9.; 87,10 e). Ensikerralla max. viikon tauko ja kesäomput mehustamoon raakoina tai max 3 pv vanhoina.
  • 2016: 111 kg omenoita, pääosin Åkeröä (120 e, sis. noin 12 muovipussia, pulloja n. 27) Bergiukset jaoin kavereille ja portinpielessä, Melbat syön tuoreeltaan. En usko, että enää saamme tätä enempää mehua käytettyä. Viimevuotisiakin on jäljellä, mutta maku ei hivele hermoja ja monessa jo hometta...
  • 2018: 108,45 kg (22.9., joten pääasiassa Åkerö-lajiketta)
    • Hinta: 108,45 x 0,85= 92,18 € ja C-vitamiini 5,00 € ja 10 hanapussia (3 l) 17,50 € (syyskauden mehu pulloihin *32). Tämä kaikki yhteensä 114,68 €. Aikaa mehuasemalla meni 50 min.
  • 2020: Koronan vuoksi mehuasemia ei avattu lainkaan.
  • 2021: 38 kg omia ja vähän naapurinkin omenoita, kun itseltä tuli satoa lähinnä Bergiuksesta, joka oli 18.9. mennessä jo melkein syöty pois. 17 lasipulloa syksyksi ja pidempään säilytykseen 2* 3 l hanapakkaus.

Minä lähdössä tuoremehuasemalle vuonna 2008.
Tuoremehuasemalla omenat ensin pestään, sitten rouhitaan palasiksi ja lopuksi niistä puristeaan mehu. Jos mehua ei halua pakastaa se myös pastöroidaan ja mukaan voidaan lisätä C-vitamiinia. Tuoremehuasemat toimivat idella, että omenoiden tuoja myös tekee töitä: kantaa omenoita ja pulloja. kastelee pullot ja pullottaa mehun yhdessä mehuaseman työntekijöiden kanssa. osa mehuasemista tarjoaa myös palvelua, missä kaikki tehdään valmiiksi.
Tämä ja alla olevat kuvat ovat Haukiluomasta Marttojen tuoremehuasemalta 2016.

Pullotin alkusyksyn mehut lasipulloihin ja loput säilöttiin muovipusseihin, missä niiden pitäisi huoneenlämmössäkin säilyä ainakin vuoden ajan, Tarjoilua varten aion tuunata pahvisen viinipänikän jollain omenan kuvilla, että perheen nuoriso erottaa sen rypäletuotteesta :)
Mehupussien luvataan säilyvän hyvin, kunhan muistaa, ettei vie niitä kellariin, missä majailee hiiriä.

21.8.2016

Turveharkot - hienoja, mutta älä toista virheitäni

Puutarha ja piha Facebook-ryhmässä käynnistyi eilen aktiivinen keskustelu turveharkoista, joilla tuntuu olevan niin kannattajia kuin vastustajia. Keskustelu alkoi kauniista kuvasta, missä turveharkot rajaavat kulkuväyliä ja istutusalueita.

Minulla on kokemusta turveharkoista yhden perennapenkin rajaamisen osalta. Keväällä 2011 tein savimaalle uuden perennapenkin ja koska halusin tehdä siitä kohopenkin, tarvitsin reunukset, millä saa vähän nostettua maanpinnan tasoa. Rintamamiestalomme muut kukkapenkit oli tuolloin kaikki rajattu pyöreähköillä luonnon kivillä (ja muovisella reunusnauhalla maan alla), joilla ei kohopenkkiä voi tehdä. Kaupan reunuskivet eivät tuntuneet talon ja puutarhan tyyliin sopivilta, joten päätin kokeilla turveharkkoja

Turveharkkojen asettelu paikoilleen oli helppoa. Otin nurmikon pois niiden alta ja toin siihen vähän hiekkaa. Koska harkot ovat varsin isoja (ja kalliita), sahasin niitä vähän pienemmiksi ja kiinnitin sitten tikuilla maahan. Käytin isoon perennapenkkiin muistaakseni kolme säkkiä, mikä tarkoittaa nykyhinnoilla noin 60 euroa. Yksi harkkokerros oli riittävä ja näytti aluksi kauniilta, kuten Kekkilän turveharkkojen pussin kuvassa.

Tykkään turveharkoista edelleen ja ne ovat kaunis ja ekologinen tapa rajata istutusalueita. Erityisen hyvin ne sopivat rinteessä oleviin kukkapenkkeihin, missä täytyy kukkapenkin sisällä saada multa ja kasvit pysymään paikoillaan. Itse tein harkkoja asetellessani kaksi mokaa, joista haluan muita varoittaa.

  1. Älä koskaan asettele harkkoja suoraan nurmikolle! Ei riitä, että vähän kaavit pintamaata pois ja tuot hiekkaa, jos nurmikko on harkon toisella puolella. En tiedä, onko mitään tapaa estää nurmikon leviämistä harkkojen päälle. Uskaltaisin suositella niitä rajaamaan istutusalueita hiekkakäytäviltä, mutta en jaksa uskoa, että niillä voi rajata nurmikkoa, en vaikka myyntipakkauksen kuvassa niin on tehty. Jos se jotenkin onnistuu, niin kuulisin siitä mielelläni!
    Alla on kuvia omasta kukkapenkistäni kuuden kesän jälkeen. Sammal, nurmikko, rikkaruohot ja perennat kasvavat harkkojen päällä ja reunoilla. Ainoa tapa pitää harkot siisteinä, on leikata niiltä nurmikko käsin.
  2. Älä asettele harkkoja kuljetuspussista suoraan maahan, vaan anna niiden ensin kuivua. Harkot kutistuvat monta senttiä ja kolojen paikkaaminen jälkikäteen on turhaa työtä eikä onnistu kovin hyvin, vaan palaset jäävät irtonaisiksi. Irtopaloja harkkoihin tulee väistämättä muutoinkin vuosien myötä. Itse uskalsin laittaa harkkoja, koska omat lapset olivat tuolloin jo kyllin vanhoja ja ymmärsivät, ettei niiden päällä saa kävellä. Sen sijaan ihan kaupunkialueellakin eläimet kaivavat niihin koloja ja hajoittavat niitä. 

Alla olevat kuvat ovat tamperelaispihaltani kuuden kesän jälkeen. Perennapenkki on melko aurinkoisella paikalla. Harkot on tuettu tikuilla maahan ja toisiinsa ja kaikki kasvusto niiden päällä on kasvanut niihin luonnollisesti. Kasvit olen leikannut harkkojen päältä tasan kaksi viikkoa aiemmin, joten nämä kuvat eivät esittele harkkojen kauneutta, vaan muistuttavat, että edellä olevat ohjeeni kannattaa huomioida :) Kauniita ja onnistuneita harkkokuvia löydät esim. em. Facebook-ryhmästä. 


Turveharkkojen päällä kasvaa sammalta ja nurmikkoa. Se pitäisi leikata käsin yhtä usein kuin nurmikkokin ajetaan.

Paikotellen harkoissa on nurmikon sijaan joitain muita luonnon kasveja.

Yhdeltä puolella harkkojen ja ulkoseinän väliin jää vain pieni hiekkakaistale. Siellä harkoissa kasvaa nurmikon sijaan sammalta ja erilaisia perennoita, joita viereiset kasvit ovat siementäneet. Ne on helppo repiä irti, mutta pistokkaita niistä ei saa, sillä juuria ei saa irti harkkoja rikkomatta. Harkot ovat paikotellen jo varsin rikkinäisiä. Pienet eläimet kaivavat niihin koloja. Nämä isommat vauriot saattavat olla jänisten tekemiä, sillä ne usein lämmittelevät aurinkoisella seinustalla. 

1. Tässä kohden on turveharkkoja. Yleensä leikkaan niiltä kasvuston matalaksi kerran kuussa, vaikka se olisi hyvä tehdä lähes viikoittain.
2. Tässä kohdassa on rivi turveharkkoja, jotka ovat peittyneet sormustinkukan taimiin. Toki ne saa siitä helposti nypittyä pois, mutta sitä en vain ole vielä tullut tehneeksi. Etualalla on mm. suikeroalpia ja niiden takana vähän alempana vuorenkilpeä. Tässä harkot ovat siis perennapenkin keskellä, mahdollistamassa sen, että istutusalue voi laskea alemmaksi kohti autotallin luiskaa reunustavan kiveyksen yläreunaa.

-   -   -   -   -

Kekkilän vastaus, lisätty 22.9.2016

Jaoin tämän bloggauksen Kekkilän Facebook-sivulle ja sen luvalla kopioin tähän heidän vastauksen. Mukana on tärkeitä ohjeita etenkin nurmikon rajaamisesta irti harkoista, sillä luontohan täyttää tyhjää tilaa ja yrittäjiä siellä riittää, kuten Kekkilän Mari totesi.

"Hei Matleena
Turveharkko on luonnollinen rakennusmateriaali ja suuri osa sen viehätystä on ajan kanssa sammaloituva pinta.
Suosta sellaisenaan leikattu ja kuivattu Turveharkko on luonnostaan hapan eivätkä useimpien rikkakasvien siemenet idä sen pinnalla helposti. Puutarhaa kalkittaessa Turveharkkomuuri jätetään väliin, jotta pH-arvo säilyisi matalana. Kalkitus aiheuttaa myös harkkojen nopeampaa haurastumista. 
Nurmikkoon rajautuvan turveharkkomuurin kanssa on hyvä varautua estämään tai ainakin hidastamaan nurmiheinien kasvua harkkoihin. Etenkin nurmikat juurtuvat nopeasti harkon pinnalle, ellei niitä estetä esim. maahan upotetulla rajausreunalla tai reunanauhalla. Reunuksen voi upottaa jonkin matkan päähän muurista, ja sen ja muurin väliselle alueelle laittaa esim. hiekkaa tai Koristekiviä. Muurin ja kivipinnan alle on hyvä laittaa katekangasta. 
Kun harkot muotoillaan niin, että liityntäsaumat asettuvat tiiviisti toisiaan vasten ja mahdolliset kolot on tilkitty leikkuujätteestä tehdyllä massalla, siitä saa pitkäikäisen ja kestävän. Rakennusohjeet voi kerrata videolta. 
Mari, puutarha-asiantuntija"

8.8.2016

Kiitos vierailijoille

Myskimalva
Vieraskirjan mukaan meillä kävi eilen Avointen puutarhojen päivänä 87 henkeä tutustumassa puutarhaan. Se on hieman vähemmän kuin viime vuonna, mikä oli odotettavissa, sillä osa paikallisista harrastajista oli pihamme jo nähnyt. 

Vuosi sitten teemapäivä oli kesäkuun lopussa. Tuolloin ihastusta herättivät erityisesti kultasade, köynnöshortensia ja akileiat. Nyt elokuun alkupuolella ihastutti erityisesti komea parimetrinen sinipallo-ohdake sekä kauniisti kukkivat myskimalvat. Huomiota keräsi myös pujonsukuinen komea kasvi (kuva bloggauksen alaosassa), jonka nimi ei vielä selvinnyt.

Lämpimästi suosittelen oman puutarhan avaamista muillekin, sillä kovin vähän on tavallisia omakotitalojen pihoja avoinna!

Sinipallo-ohdake
Minulla oli mukana päivä, kun sain juttella tuttujen ja ennestään tuntemattomien kanssa puutarhanhoidosta - ja vähän muustakin. Myös perheemme pojat olivat tyytyväisiä pieneen lisätienestiin kahvilasta ja taimimyynnistä.





Perennoita olisi vielä - ja kohta omenoitakin


Perennoita myimme ison määrän, mutta vaikea on arvioida, mitä ja paljonko menee kaupaksi. Ja sitä ei meinaa muistaa edes yhden kesän taimitarhakokemuksella, että aina halutaan ostaa juuri sillä hetkellä kukkivia kasveja :)

Monenlaisia kasveja vielä on tarjolla ja niitä saa hakea esimerkiksi euron kappale. Tai halutessasi voit tuoda vaihdossa muita perennoita, huonekasveja tai vaikka jätskiä tai kahvipaketin:)

Toinen pojistani purkittamassa jakotaimia heinäkuussa.
Kun omenoiden (Bergius, Åkerö) satokausi pian alkaa, niitä saa hakea maksutta. Meidän perhe ei millään mehustuksella ja säilömisellä ehdi niitä kaikkia käyttää.

Ota yhteyttä soittamalla ovikelloa tai puhelinta (041 525 0067). Voit myös kommenoida alle tai lähestyä somen kautta. Sähköpostini on etunimi.sukunimi@live.fi. Kuvia löydät tästä blogista tai Googlen kuvahaulla.
  • valtikkanauhus, keltainen
  • kevätesikko, keltainen
  • tuoksukurjenpolvi, valkoisen ja haalean vaaleanpunaisen väliltä
  • vuorikaunokki, sininen
  • lehtosinilatva, sini-violetti
  • sormustikukka, ainakin vaaleanpunainen ja valkoinen
  • mirrinminttu, sininen
  • maahumala, violetti
  • oregano eli mäkimeirami
  • koristevadelma (pensas)

Tunnistamattomat kasvit

Kuvassa lienee joku hierakka

Mehikasvien lisäksi pihalla on muutama kasvi, joista en ole aivan varma, mitä ne ovat. Heinäkuussa kukkivien sivulla on joku tädyke, jolle useampikin vierailijoista ehdotti lajiksi Virginian tädykettä. mutta siihen kasvi on liian matala, rentokasvuinen ja aikaisin kukkiva. Loistotädyke sopisi ominaisuuksiltaa paremmin, vaikka värisävy on eri kuin netin loistotädykkeen kuvissa. Ehkä se silti on sitten se.

Toinen kysymysmerkki on oheisen kuvan pujon sukuinen kasvi. Yksivuotinen, mutta siementää hyvin. Se on 50-150 cm korkea, punertava kasvi. Katsotaan löytyykö sille lähipäivinä nimeä yli 54 000 jäsenen Puutarha ja piha -Facebook-ryhmästä. Sitä käytän viimeisenä vaihtoehtona, jos nimeä jollekin ei mistään meinaa löytyä :)

Lisäys 9.8.: Kiitos sunnuntain vierailijoiden ja Niina Laakson Facebook-kommentin, olen päätynyt siihen, että kuvassa on joku hierakka. Hevonhierakkaa ehdotti muutama, mutta sen lajikuvauksen mukaan se ei ole noin punainen. Tosin ehkä joku alalaji tai risteymä sitten on. Maistoinkin lehteä, mutta suolaheinän makua en tunnistanut. Wikipedia näet hierakoista, että useita sukuun kuuluvia kasveja kutsutaan suolaheiniksi. Sukuun kuuluu noin 200 lajia, joista Suomessa kasvaa lähes 20 ja risteymiä on runsaasti.


Mitä opin?

  • Syysleimut olisi hyvä siirtää aurinkoisempaan paikkaan, vaikka pihasaunan seinustalle.
  • Kesäkurpitsojen aluista poistetaan se ns. kukan pää. Ne ovat niin kovakuorisia, etteivät välttämättä joudukaan lehtokotiloiden suihin.
  • Jos kärhö kuoli talvella, se saattaa pitää välivuoden ja nousta vasta seuraavana kesänä maan päälle.

4.8.2016

Tervetuloa puutarhaani

Tällainen viiri johdattaa vierailukohteisiin.
Sunnuntaina 7.8.2016 järjestetään Suomessa viidettä kertaa Avointen puutarhojen teemapäivä. Tällöin sadat puutarhat avavat ovensa vieraille. Itse olen kerran osallistunut viereilijana teemapäivään ja vuosi sitten avasin oman puutarhani. Myös tänä vuonna olet lämpimästi tervetullut tutustumaan rintamamiestalomme puutarhaan Tampereella klo 12-18!

Osoite on Hakametsänkatu 38 eli Harankadulta tultaessa toinen talo vasemmalla, Kalevan Prismalta matkaa on reilu kilometri. Auton voi jättää (liikennemerkkien sallimiin paikkoihin) meidän kadulle tai Harankadulle, jonka päässä on P-paikka ja autojen kääntöpaikka. Hakametsänkadun varteenkin mahtuu useampi auto ja liikenteen sujuvoittamiseksi tällöin kannattaa poistua Miekkakujan ja Aarikkalankadun kautta sillä hyvää kääntöpaikkaa tiellä ei ole. Jos liikkumisesi on kovin vaikeaa, voit ajaa auton pihallemmekin.

Tästä blogista löydät tietoja puutarhastani. Esittely löytyy myös teemapäivän sivulta. Tapahtumasta löydät juttua teemapäivän Facebook-sivulta. Tviittaajille tiedoksi käyttäjätunnukseni @MatleenaLaakso ja tapahtuman hashtag #avoimetpuutarhat.



 Puutarhan esittely


Rintamamiestalomme on 1950-luvulta ja olemme asuneet tässä kymmenen vuotta. Erityisesti tykkään perennoista eli monivuotisista koristekukista, mutta pihalla on myös marjapensaita ja ryytimaa. Puutarhaa saa kiertää vapaasti ja kysellä ja jutella kaikesta mahdollisesta. Pidän myös esittelykierrokset klo 12.30, 14.00, 15.30 ja 17.00.


 Taimien myynti ja vaihtopiste


Tarjolla on taimien vaihtopiste sekä pistokkaiden myyntiä. Myyntihinnat ovat 2 € kappale tai 10 €:lla kuusi. Vaihtoehtoisesti voit viedä saman määrän, mitä tuot tullessasi. Ota oma kuljetuslaatikko tai kassi mukaan! Pihallamme on jonkin verran alueella yleisiä lehtokotiloita. Jos et koskaan ole niitä pihallasi tavannut, voit halutessasi pestä juuret mullasta ennen istuttamista. Osa kasveista (kuunliljat, tuoksukurjenpolvet, valtikkanauhukset, minttu) on tuotu mökiltämme, missä niitä ei ole.

Myynnissä olevia lajeja. Joitain vain yksittäisiä kappaleita, joitain paljon. Näitä ja muitakin voi kysellä myös teemapäivän jälkeen.
  • koristevadelma (pensas)
  • kuunlilja 
  • valtikkanauhus
  • kevätesikko, keltainen
  • tuoksukurjenpolvi
  • vuorikaunokki
  • myskimalva
  • lehtosinilatva
  • sormustikukka
  • jalopähkämö
  • mirrinminttu
  • arovuokko
  • maahumala
  • ruohosipuli
  • oregano eli mäkimeirami
  • minttu  


Kahvila


Perheen nuoriso hoitaa taimimyyntiä ja pitää kesäkahvilaa.

  • Kahvi, tee tai mehu 1 €
  • Raparperi-toscapiirakka, hyla 1 €
  • Eskimo-jäätelöopuikko (vanilja, mansikka, suklaa, laktoositon) 1 €



Lähiseudun avoimia puutarhoja


Tampereella teemapäivään osallistuu monta muutakin puutarhaa, mutta myös naapurikuntien tarjonta kannattaa tarkistaa. Puutarhat löydät helposti maakunta- tai kaupunkikohtaisella haulla tai kartalle sijoitettuna tästä linkistä. Avoimet puutarhat tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyökumppaneineen.


1.8.2016

Kesän hankintoja

Ankara viime talvi vei osan peronnoista, muutamia pensaita ja etenkin harvensi perennapenkkejäni. Tilalle sain uusia taimia taimienvaihtopäivässä ja lisäksi jaoin omia selviytyneitä taimia. Muutamia pensaita ja kukkasia myös ostin, niiden lista alla. Syysleimuja ostin kolme, muita yhden kutakin.

  • Loistokärhö Clematis 'Blekitny Aniol' (Blue Angel)
  • Kanadalainen ruusu Rosa 'Martin Frobisher'
  • Keijunkukka: limen vihreä ja punertavavalehtinen yksilö
  • Pipo Penstemon 'Garnet' (Aur, 7-9, kork. 50 cm, 7/m2)
  • Punapiikkipäivikki Delosperma cooperi 'Table Mountain'
    Mehikasvi, jolla tumman lilat kukat (aur., kukkii 5-6, korkeus 10 cm, 11/m2). Istutin kivikkotarhaan merihalikan viereen (siitä taloon päin).
  • Siperianunikko
  • Syysleimu Phlox Paniculata 'AdessaSpecial Fire'

Keijunkukkia

Syysleimuja

9.7.2016

Kukkapenkkejä Periscopessa

Muutaman Periscope-lähetyksen olen tehnyt töihin liittyen, mutta tässä yksi lomalähetyskin. Pidän sen jonkin päivän verkossa ja taidan sitten tuhota. Ei siinä nyt sinänsä mitään ilmeellistä tai ikuisesti tallennettavaa ole. Tutkin kukkapenkkejäni ja juttelen niistä.

Löydät tallenteen ihan selaimellakin Periscope.tv-sivulta ja tietysti myös Periscope-sovelluksen kautta, missä löydät minut nimellä @matleenalaakso. Suora linkki on tässä. Tätä tallennetta seurasi livenä vajaat 70 henkilöä, joista suurin osa käväisi katsomassa ja häipyi sitten kiinnostavampien harrastusten pariin. Tämä on Periscopessa varsin tavallista.

Bloggasin Periscopesta tammikuussa, mutta ajatukset siitä ovat jo ensikokemuksista jonkin verran muuttuneet, mutta ei niistä tässä sen enempää.

Ruudunkaappauskuva periscope.tv-sivustolta

Kesäkuun alun kukkivat

Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin, mutta myös kevät oli tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmintä toukokuussa on vain kerran 30 vuodessa. Hellerajakin jo muutamina päivinä ylittyi. Ryytimaalla salaatit ja yrtit kasvoivat kohisten.

Kesäkuun alkaessa perennoista kukassa ovat:
Omenapuut - kaikki kolme yhtäaikaa. Näin hienoa kukintaa en aiemmin muista pihallamme nähneeni.
Vuorenkilpi, kukinta jo lähes ohi
Tulppaanit
Kevätvuohenjuuri
Vuorikaunokki
Ruusujuuri
Tulikellukka
Lehtosinilatva
Pikkutalvio
Metsämansikka
Kevätesikko
Mirrinminttu
Vuorikaunokki
Akileija
Kaukasian pitkäpalko
Patjarikko
Maksaruoho
Keltatyräkki
Kesäpikkusydän, punainen
Lemmikki
Arovuokko
Sammalleimu

Yksivuotisia
Kesämalva (orvokkeja ei ollut saatavissa enää kesäkuussa, kun istutuspuuhiin ehdin)
Koristetupakka

Ostin seuraavia hyötykasveja
Kesäkurpitsa Topkapi
Lycopersicom esculentum 'Lemon Boy' keltainen tomaatti
Punainen tomaatti
Sitruunamelissa (edellinen oli talvella kuollut)

Kolme omenapuuta saman aikaisesti täydessä kukassa. Kuvattu 23.5.2016.

Ennätyksellisen talven tuhot

Tänä keväänä on paljon uutisoitu, miten puutarhoissa on kärsitty pahimpia talvituhoja sitten 1980-luvun. Erityisen hankalaa kasveille olivat tammikuun alun kovat pakkaset, kun lunta ei vielä ollut kasvien suojana. Kaikki lehtijutut kehottivat odottamaan, sillä osa kasveista voi nousta mullan pintaan hieman myöhässä ja itse en ainakaan vielä 23.5. osannut sanoa, mitä on menetetty ja mitä ei.

Nyt 9.7. sen jo näkee. (Täydennys 1.8.: vielä paljon myöhemmin kesällä huomasin pelastuneita. Esim. viidestä syysleimusta yksi on hengissä.) Esimerkiksi harmaamalvikista ja kesäpikkusydämestä "emotaimet" kuolivat, mutta malvikki oli siementänyt, joten taimia on kukkapenkissä jokunen. Kesäpikkusydän aloittaa tavallisesti runsaan kukinnan jo toukokuussa, mutta nyt se vasta nostaa ensimmäisiä hentoja versoja maan pinnalle. Ne ovat vasta viisisenttisiä eikä kukinnasta ole tietoakaan. Monesta lajista menetin useita yksilöitä, mutta jokunen jäi jatkamaan sukua.

Alla koontia talven viemistä lajeista. Lista ei välttämättä ole täydellinen, varsinkaan Ruoveden osalta, mutta täydennän sitä tarvittaessa.

Tampere
Sitruunamelissa
Melkein kaikki narsissit
Osa tulppaaneista 
Ruusut *4, jäin vain yhden vanhan pensaan uuteen paikkaan siirretty juuriverso
Höyhenpensas
Hortensia
Varjolilja
Punatähkä
Myskimalva
Harmaamalvikki (kukkapenkissä) - mutta oli siementänyt ja pieniä taimia
Viinilaukka
Tuoksumatara
Loistosalvia
Valkoalpi

Ruovesi
Arovuokko

27.3.2016

Pääsiäisen puutarhatöitä

Tänään on ensimmäinen pääsiäispäivä. Noin neljännes pihasta on vielä lumen peitossa. Huomiseksi on Tampereelle luvattu lähes kymmenen astetta lämmintä eli lumet jatkavat vauhdilla sulamistaan. Viikko sitten aloittelin Viherpihan lukemista ja kukkapenkit olen jo muutamana päivänä kiertänyt. Timjami on syötävää heti lumen sulattua sen päältä ja ruohosipulikin ihan pian.

Tänään keräilin talven tiputtamia oksia nurmikolta ja aloitin haravoimisen. Muutaman kuvankin otin kevään tästä vaiheesta.

Ruohosipuli kurkottaa kohti aurinkoa heti kun lumipeite väistyy.
Ensimmäiset tulppaanin lehden nousevat jo maasta,
vaikka suurin osa kotipihan tulppaaneista on vielä lumipeitteen alla.

Maksaruohot säilyvät vihreinä läpi talven.

14.2.2016

Vain tammikuussa pelargonit lepäävät

Viime kesän pelargonit kukkivat joulukuulle asti ja eilen huomasin, että ensimmäinen huoneenlämmössä eteläikkunalla oleva pelargoni on jo avannut ensimmäiset kukkansa. Näitä pelargoneja on kertynyt jo niin paljon ja ovat vuosi vuodelta suurempia, joten kaikki eivät mahdu talvehtimaan viileällä verannallamme, joka on niille paras paikka. Osa talvehtii kellarissa ja osa huoneenlämmössä ja pärjäävät niinkin. Joka vuosi muutama kuolee, mutta kyllin monta niitä jää ja keväällä voi helposti lisätä pistokkaista.

Talvi on ollut varsin lämmin ja vähäluminen. Vain parin viikon kunnon pakkasjakso on takana. Nyt ulkona on suojasää ja yöllä satoi lisää kaunista puhdasta lunta.


Pelargoni kukkii ja katselee ikkunasta talvista maisemaa, Kuvattu tänään ystävänpäivänä.