Lontoon Kew Gardens

Olen käynyt monta kertaa Lontoossa BETT-opetusteknologiamessuilla tammikuussa. Nyt tapahtuma järjestettiin riemukseni maaliskuun viimeisellä viikolla, joten sain mahdollisuuden tutustua myös puutarhoihin. Sää vaihteli noin 9-16 asteen välillä ja oli pääosin pilvinen, monena päivänä satoi, mutta auringon pilkistäessä oli jo varsin lämmintä. Sään vuoksi vaihdoin kahden päivän ohjelman päittäin, vaikka se tarkoitti lyhyempää aikaa puutarhalle, vain viittä tuntia. Toisesta päivästä kerroin aiemmassa kirjoituksessa Lontoon parlamentin kautta puutarhamuseoon.

Kew Gardens Lontoon länsireunalla lähellä Heathrown lentokenttää on yli sadan hehtaarin kasvitieteellinen puutarha ja UNESCOn maailmanperintökohde, mistä löytyy yli 50 000 elävää kasvia. Se on perustettu jo 1761 ja jo vuosisadan lopulla sieltä lähdettiin hakemaan kasveja eri puolille maailmaa. Kew’n kasvikokoelmaa lienee maailman laajin. Siellä työskentelee muun muassa noin 120 puutarhuria ja 240 tukijaa sekä useita opettajia, jotka ottavat vastaan koululaisryhmiä ja vetävät niille opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä.

Puutarhassa on päivittäin maksuttomia opastettuja kierroksia ja sellaiselle kannatti osallistua osana vierailua. Varhain keväällä ulkona kukkivat narsissit ja jonkin verran kaupungille on istutettu mm. esikkoja. Kirsikkapuut ja mangoldiat kukkivat upeasti, samoin monet pensaat. Puissa ei vielä ole lehtiä, mutta nurmikko on vihreää, pellot oraalla ja ikivihreät puksipuut ja monet perennat tuovat jo vihreyttä.

Kew Garden oli jo kokonsa puolesta nähtävyys eikä viisi tuntia riittänyt kuin osaan puutarhasta. Tänne olisi hienoa päästä uudelleen kesäkuussa. Ehdin nähdä mm. japanilaisen puutarhan ja sen vieressä olevat pagodin, kiivetä 18 metrin korkeudessa olevalle polulle ja kiertää kaikki kasvihuoneet.

• Kew on tärkeä osa Millennium Seed Bank -siemenpankkia, mistä löytyy jo 27 % maailman lajeista. Se on perustettu paitsi lajikatoa vastaan, myös palvelemaan mm. tutkimusta, ruokateollisuutta ja hajuvesiteollisuutta. 
• Lontoon yleisin puu on puistoplataani, joka kasvaa 35 metriseksi ja elää useita satoja vuosia. Se sopii suurkaupunkeihin, sillä se kestää hyvin saasteita (lue lisää ja katso kuvat englanniksi tai suomeksi).
• Toiseksi vierailtavaksi puistoksi opas suositteli Chelsea Physic Gardenia hieman lähempänä keskustaa, myöskin kaupungin länsipuolella. 

Kaksi nähtävyyttä nostaisin puutarhasta yli muiden: upeasti kukkivat mangoldiat ja bonsai-puut. 

Mangoldia kukkii

Bonsai-puita

Japanilainen puutarha

Marianne North Gallery esitettelee yli 800 upeaa maalausta kasveista eri puolilta maailmaa. 

Temperate House eli lauhkean vyöhykkeen kasvien kasvihuone, jonka edessä kukkivat kirsikkapuut.

Temperate House on maailman suurin kasvihuone. Kasvihuone avattiin muutama vuosi sitten kunnostettuna, kun siihen oli vaihdettu mm. 15 000 uutta lasiruutua. 

Palm House eli palmuhuone rakennettiin jo vuosina 1844–1848.

Ulkona kukkivat esikot ja sipulikukat

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Tutustu kartasta myös muihin tietyistä kohteista kertoviin blogipostauksiin. Vihreällä merkityt löytyvät tästä blogista. Tältä Lontoon matkalta kertoo 

Kivimuurin oikaisu

Puolison lempivalitusaiheita on ollut pohjakerroksen luiskan kiveys, mikä on vuosikymmenten aikana valunut niin, että ovi hädin tuskin mahtuu kiinni. Tämä onkin niitä ainoita pihahommia, jotka on tehty ensi sijassa puolison toiveesta.

Korjausta oli suunniteltu pitkään ja lisäkiviä hankin jo viime kesänä. Niitä jäi yli, joten ota yhteyttä, jos sinulla on sellaisille tarvetta. Nyt heinäkuun lopulla tein korjausurakan eli otin kaikki kivet pois ja asettelin ne uudelleen. Maan ja kivien väliin laitoin kivituhkaa niin paljon kuin sitä edellisestä rakennusprojektista oli jäänyt. Urakka kesti kaksi päivää ja tein sen puolison jo ollessa töissä, minun jatkaessa lomaa. Tälläisille isommille siivous- ja korjausurakoille kesäloman loppuosa on parasta aikaa. Tosin matot ovat vielä pesemättä, samoin ikkunat, mehumaijallekin olisi käyttöä...

Alla kuvia ennen ja jälkeen. Vähän jännittää, mitä talvi rakennelmille tekee, sillä kunnon perustusten tekeminen savimaalle olisi ollut turhan iso homma eikä olisi onnistunut ilman koneita. Entinenkin luiska kesti riittävän hyvin oletettavasti 80 vuotta, joten eiköhän tämäkin kohtuullisen ajan kestä. Toiselta puolen löysin puisia, toiselta metallisia tukirakenteita maasta. 

Kuvat ennen korjausta

Vuosikymmenet olivat valuttaneet muuria alas, joten oven sulkeminen ei kauaa olisi onnistunut ilman korjausurakkaa.

Kuvat jälkeen. Pyrin säästämään muurille levinneet kasvit mahdollisimman hyvin, samoin kulkuväylän reunalla kasvavat metsämansikat. Samalla vähän korotin muuria, sillä molempien yläpuolella olevat kukkapenkit laskivat kovasti muuria kohti. Kadun puolen muurille jätin muutaman reikäkiven noin puoli metriä muurista rajaukseksi ja tueksi, jotta maa ei niin paljoa valuisi kohti muuria.